Kuulemma ...

Kuulemma haisen. Omasta mielestäni pyykinpesuaineelta ja shampoolta, eilen oli nimittäin sauna ja vaatteet tulleet pyykistä, mutta Lauran mielestä haisen pahalta. Se suuttui, kun en antanut sille hajuvettä. Lapsellista. Ihan sama. Toivottavasti en haise pahalta muidenkin mielestä, koulussa. Olisi ainakin syy löytynyt.Äiti on hävinnyt. Se vaan on jossain, en tiedä missään eikä tiedä Laurakaan. Ollaan siis neljästään kotona, en ole vielä jaksanut kysyä iskältä missä äiti on. Ehkä sillä on joku kokous, sellaisesta se puhui perjantaina. Perjantaina oli soittotunti. Käytiin samalla hankkimassa miulle bussikortti, en oikein tiedä miten sitä käytetään. Nojoo, tiedän, että se tungetaan siihen lukijaan, mutta myyjä selitti jotain heiluttamisesta. Heilutan ja heiluttelen, lue lukija korttini. Tunnilla oli ihan kivaa, opettaja oli käynyt parturissa ja sain mukaan monisteita. Eilen yritin puhaltaa eikä siitä tullut mitään, alkoi huimaamaan ja ääni ei tullut ulos, joten kyllästyin ja katsoin televisiota. Ehkä tänään onnistuu, jos nyt uskallan yrittää. Ei äänieristystä.Tänään olin yöpuvulla kahteen asti ja laitoin kasvonaamion, luin lehtiä ja siivosin samantien lehtilaatikon, vaihdoin usein luetut lehdet alas ja toisin päin. Sitten sain pedattua sängyn ja puettua, ja petyin kun radiosta ei tullut Siniharmaasilmäistä. Sitä ei ole soitettu pitkään aikaan, harmi. Se on hyvä.Ulkona on niin kovin talvisen näköistä. Lunta vain vähän ja melkein nollassa. Mutta toisaalta en enää kaipaa lunta. Ihan hauskaa, kun on vähän erilaista välillä.

P�...

Päivitin galleriaa. Vihdoinkin. Olin jo vähän kyllästynyt niihin tylsiin ja mitäänsanomattomiin kuviin, onpahan nyt kivoja. Ja vähän vähemmän. Vitsi, tammikuu jo menossa. Sään puolesta ei näytä tammikuulta. Vettä sataa ja ulkona on vaan mustaa. Ehkä perjantaina alkaa joku pakkasjakso. Jospa vaikka pakkaset vähän aikaa jatkuisi, ei sulais heti pois.Oon ihan hukassa matikan kanssa. Sijainen ei tosiaan opeta niin huolellisesti kuin oikea opemme, tietenkään, ja just nyt vaikeimmat asiat menossa. Tosi hauskaa. Toivottavasti kerrataan open kanssa. Ei varmaan.Vielä pitäisi ehtiä läksyt, huomiset vaatteet ja kasvojen pesu. Ja Pako, kivaa.

Tänään oli tanssia ja satoi lunta. Se muuttui kuitenkin vedeksi, ulkona on mustaa ja märkää ja luistelukentät sohjoa. Taivaskin on kummallisen harmaa, pilviä vaan eikä tähtiä missään. Yöllä on kiva katsella tähtiä ja autossa on mukava matkustaa, kun näkee taivaalla jotain mitä katsoa. Tanssiminen oli hauskaa. Sain tanssitaitoisia pareja ja huomasin, että olen tehnyt pahemmanlaatuisen virheen ja saanut jälleen yhden pelkurin johonkin taustalle. Mutta ehkä olen niin pelottava. Tosi paha ja pelottava, teen heti jotain harkitsematonta jos tulee lähelle. Tosin ihan sama. Se on ujo.Nälkä. Kuuntelen ihanaa kappaletta, jonka laulaa kuusivuotias tyttö. Sen isoveli on lähtenyt sotaan Irakiin, ja tyttö pyytää kotiin. Vitsi. Toivottavasti se veli ei ole kuollut.Ajattelin, että alan vähän katsomaan mitä ostan. Tilillä on vain vähän rahaa, ostin viime kuussa vaatteita yli sadalla eurolla. Ärsytys. En vain voi pitää näppejä erossa vaatteista ja koruista, koko ajan hamuan lisää ja innostun uudenlaisista vaatteista. Ehkä muutun. Tänään siivosin kaapin, heitin vähän tavaraa roskiin ja sain kaapin sisälmykset näyttämään siistiltä. Kaivoin sen pohjalta sellaisen ison, violetin pahvilaatikon, jossa on hopeiset kahvat ja raitoja, ja tein siitä muistolaarin. Siellä on ystäväkirja ala-asteelta ja valokuvia, pieniä tavaroita ja päiväkirjoja. Ja vaikka mitä muuta, kirjanmerkkejä esimerkiksi. Yksi niistä on Lasten kirjakerhosta saatu neonvihreä Nalle Puh, yksi nahkainen Titanic-merkki, jonka sain iskän sedältä, ja viimeinen Egyptistä tuotu papyryssysteemi. Haluaisin sellaisen Pentikin hienon sydänkirjanmerkin. Mutta siis. Löysin vanhan novellini, joka kertoo jääkiekkoilijatytöstä. En ole vielä ehtinyt sitä lukea, kohta menen ja luen. Kiinnostavaa lukea omia juttuja, ne voivat olla aivan kamalia. Löysin myös uuden kansion kouluun, eipä tarvitse kantaa sitä räikeän pinkkiä (joka värinä on siis kamala) enää mukana. Äsken laulettiin puhelimessa serkulle onnittelulaulu, se täyttää kahdeksan vuotta. Ilmeisesti tänään. Nyt on joulu mennyt ja vuosi vaihtunut, joten voi alkaa odottamaan kesälomaa. Jes. Aika uskomatonta, että nyt on kevätlukukausi ja kohta puut vihertävät, ihanaa. Syyslukukaudesta päästiin, mutta syksystä ilmeisesti ei. Tammikuussa pitäisi olla lunta, mutta syyskuu piileksii ulkona edelleen. Ehkä aika on pysähtynyt paikoilleen.Tänään oli harjoitukset ja oli kivaa, se uusi kuulostaa tosi hyvältä. Laitanpa tähän jälleen laulunsanat, kyseessä juuri tuon pikkutytön laulu veljelleen.You were almost sixteen when I came into the world.Mom and Dad had you first then 3 more boys I'm the baby girl.I sure have a lot to look up to in you you're really smart and funny with a big heart too.After one year of college you knew what you had to do. It's just like you wanting to help with the war.So you joined the army when I was only 4.This time of year we talk of big plans but you're over seas in some distant land.You can't be here for Christmas I don't understand. When are you coming home, Shaun?When are you coming home?!We lit up the house like we always do but it doesn't seem bright 'cause we can't have you.In my prayers I ask God to keep you safe.And I'm trying to be really brave.Tell me that the fighting's through. Come home!I really miss you. It's hard to enjoy the holidays without you.But we're so proud of you and all the red white and blue.Remember that Jesus is your best friend,And someday our families will be together again.Wow! You know we'll have a great big party then.I want to show you how tall I've grownand introduce you to my new friends at school.Maybe we could go and get some ice cream together but I really don't care what we do.- Heather Martin: When Are You Coming Home -